Kuvapäiväkirjan sivuja
Sinisessä talossa
Mikkelangeloiden Sinisen talon lokakuun taiteilija Irja Wilkko on aloittanut uransa
yksivuotiaana muovailemalla pieniä savieläimiä. Taide on hänelle elämäntapa, joten hän
uskoo heiluttavansa sivellintä vielä vanhainkodissakin.
Näyttelylleen hän antoi nimen Päiväkirjani kuvat.
– En ole kirjoittanut päiväkirjaa, mutta minulla on vahvat yksityiskohtaiset muistot kaikista
töistä ja niiden tekemisestä, hän sanoo ja kertoo niitä mielellään katsojillekin, vaikkapa
13 kilometrin taivalluksesta tunturin yli Näätämöjoelle tai noususta puoliväliin
Yllästunturia mukanaan maalausvälineet ja isot paperit, retkituoli ja vesiämpärillinen.
Akvarellia ei voi maalata ilman vettä.
– Taide on kuntoilulaji, Irja Wilkko naurahtaa. Hän on seissyt maalaamassa myös
purossa ja Rantakylän pellolla, metsässä ja milloin missäkin.
Luonto yhdistyy hänen maalauskokemuksiinsa voimakkaasti. Sudet ja karhut, koirat ja
kissat, kaikenlainen kasvillisuus ovat monien töiden aiheina, usein luovan hulluttelun
höystäminä. Ajatellaan nyt vaikka sarjaa karhujen ja balettitanssijan yhteisestä
marjanpoimintahetkestä tai naista ja sutta ulvomassa kaksin täysikuulla – vai aariaako
siinä sittenkin lauletaan.
Irja Wilkko on kokeillut useimpia kuvataiteen tekniikoita. Öljymaalaus oli hidasta ja
työlästä, kun piti odottaa värien kuivumista ja pestä pensseleitä. Akvarelli jäi käyttöön.
– Vesi liukuu kauniisti ja jälki on kevyttä. Teen veistoksia eri materiaaleista, piirrän
lyijykynällä, hiilellä ja tussilla. Olin köyhän evakkoperheen lapsi, ja kun sain joululahjaksi
punaisen kynän, se oli aarre! Piirsin sanomalehtien reunat täyteen hevosen jalkoja ja
päitä. Eihän niihin kokonaisia hevosia mahtunut.
Irja Wilkko teki täyden työuran hiusalalla, muun muassa ammattiopettajana. Silti hänen
taidetyönsä voi laskea jo tuhansissa, ja ideoita kypsyy kaiken aikaa. Vuosia sitten
hänelle tuli mieleen ajatus maalata yhdistyksen nimeä mukaillen Mikkela ja Angelo. Aihe
on muhinut ja alkanut saada muotoa: vapailla, valuvilla väreillä, terävinä vain kummankin
silmät. Jää nähtäväksi, milloin parin on aika ilmestyä paperille.
Irja Wilkon näyttely Päiväkirjani kuvat 2.-31.10. avoinna ma-pe klo 12-16. Sininen talo,
Maaherrankatu 31, Mikkeli.