Taideyhdistyksen toiminta jatkuu vuodesta toiseen vilkkaana ja vuosittain yhdistys on ollut mukana monissa Mikkelin alueen tapahtumissa. Yhdistys on vuosien mittaan saanut mukavasti näkyvyyttä ja uusia taiteenystäviä jäsenikseen.
Tämä vuosi oli Taideyhdistyksen 8. toimintavuosi.
Helmikuussa Taideyhdistyksen ”Rönsyilijät”-ryhmä, neljä naistaiteilijaa (Maikki-Noora Karvinen, Raijakaarina Hämäläinen, Mari Kekkonen ja Seija Lakka) päästivät mielikuvituksensa valloilleen ja antoi sen rönsyillä kankaalle ja paperille muistoina, mielen kuvina ja järjestivät ”erilaista taidetta ” esittävän näyttelyn kirjaston Mikkeli-salissa.
Näyttelyssä oli esillä akvarelleja, sekatekniikkaa, tuulahduksia Afrikasta sekä suuria, värikylläisiä töitä.
Alkuvuodesta yksi Taideyhdistyksen merkittävistä tapahtumista oli ensimmäinen jurytetty yhteisnäyttely Mikkelin ulkopuolella.
Maaliskuussa Mikkelangelot lähtivät nimittäin taidekylään Pieksämäen Kulttuurikeskus Poleeniin (27.3.–26.4.) ja loivat näyttelytilaan harmonisen kokonaisuuden, jonka teema oli kohtaaminen.
Mukana taidekasvattaja Merja Kontisen juryttämässä näyttelyssä oli 90 työtä 33 tekijältä. Näyttelytöiden valintaan vaikutti töiden koskettavuus, värien käyttö ja niillä leikittely.
Huhtikuussa Taideyhdistyksen jäseniä oli mukana Mikkelin kansalaisopiston Koloristien ja Valööristien ja Lasten- ja nuorten kuvataidekoulun kevätnäyttelyssä ”Kimpassa”.
Keväinen hiirenkorvaretki suuntautui Eeva Sajaniemi-Orpanan huvilalle Vanhaanmäkeen.
Toukokuussa pieni joukko yhdistyksen jäseniä kävi tapaamassa taiteilija Samuli Heimosta hänen ateljeessaan Kangasniemellä.
Oleg Tchoumak piti Stanzassa kaksi maalauskurssia.
Maija Yrjölä Olegin kurssilla
Oleg Tchoumak on Ukrainassa syntynyt taiteilija, joka on pitänyt Mikkelangeloille useita kursseja eri tekniikoilla. Oleg on taitava, vauhdikas ja hyväntuulinen.
Menen minäkin kerran Olegin akvarellikurssille. Aiheena on kevättalvinen maisema. Oleg näyttää meille helein värein maalaamansa työn. Siristän silmiäni, sillä hanki häikäisee, jännitän milloin vesi pulpahtaa purossa jään läpi, kuulen vesitippojen napsahtelevan puunoksilta lumeen ja aistin, miten silmut paisuvat auringonpaisteessa.
Meidän olisi tarkoitus maalata maisema tämän mallin mukaan.
Ensin luonnostellaan. Pyöritän kynää kädessäni ja mietin, mistä alkaisin. Kohta Oleg on siinä, nappaa kynäni ja vetää kymmenkunta viivaa. Siinäpä hyvä alku työlle. Minun tehtäväkseni jää peittää koivunrungot maalarinteipillä.
Oleg kiertää kurssilaisten luona ja näyttää melkein kaikille kädestä pitäen, kuinka tulosta tehdään. Kohta hän on taas minun kohdallani, missä ei ole tapahtunut oikein mitään. Hän ottaa sutini ja paljon vettä, pyörittää sutia räväkästi värinapeissa ja maalaa hetken rohkeasti, kunnes rientää muiden luo.
Tämä toistuu muutaman kerran. Sitten minulla on valmis hieno maisema, josta 99 prosenttia on Olegin varmaa värikylläistä työtä, loput minun haparoivia haaleita vetojani.
Kuulin, että Oleg olisi tulossa pitämään kollaasikurssia. Ehkä osallistun, sillä haluan nähdä, kuinka hän toteuttaa tämän tekniikan opetusta.
Kevätpuolella yhdistyksen jäsenet ohjasivat Pelastakaa Lapset ry:n iltapäiväkerhon vesivärimaalausta ja pitivät pääkirjastossa satutunnin sekä opastivat Lähemäen Marttoja enkausmaalauksessa.
Kesällä Taideyhdistyksen jäsenten (Tuula Suojarinne, Tuula Ranta ja Irja Wilkko) valmistama kierrätystaideteos oli nähtävillä pienimuotoisessa patsaspuistossa Mannerheimintien ja Hallituskadun risteyksessä olevalla puistoalueella.
Kesäkuun lopulla Mikkelin torilla käynnistyi Hulivilikarnevaalit, jossa Taideyhdistys Mikkelangelot oli jo tapansa mukaan mukana.
Tapahtuman yksi näkyvimmistä uutuuksista oli keskustaan tavaratalo Carlsonin vierelle tuleva noin kolmenkymmenen metrin pituinen vanerinen seinämaalaus, jonka Hulivilikarnevaalit ja Taideyhdistys toteuttivat yhdessä.
Maalauksen teemana oli ”Lapset kylässä” ja päätekijöinä olivat lapset, jotka maalasivat aitaan kylän raittia, taloja, eläimiä tai vaikka itsensä.
Taideyhdistys oli mukana myös Hulivilikarnevaalien kierrätyspäivässä, jossa askarreltiin miniroskiksia.
Samaan aikaan Mikkelin torilla järjestettiin jättikirppis, jossa lapset saivat koristella ja kaunistaa Taideyhdistyksen ”Sähkörinsessan” kierrätysmateriaaleista tehdyillä koruilla.
Vuoden ainoa yhteisnäyttely ”Kesäkimara” pidettiin Mikkelin kirjaston Mikkeli-salissa heinäkuussa (7.-24.7.) Kimarassa oli esillä noin 30 tekijän töitä. Tässä näyttelyssä oli mukana myös paljon Taideyhdistyksen uusien nuorten jäsenten teoksia.
Toinen tämän vuoden yhdistykselle tärkeistä ja merkittävistä asioista oli kesällä alkanut yhteistyö Ravintola Pannukakkutalon kanssa.
Ravintolan pitäjä Tarja Lappalainen otti yhteyttä yhdistykseen ja kyseli yhdistyksen jäsenten töitä näytteille ravintolan seinille. Tarkoitus oli pitää kuukausittain vaihtuvia näyttelyitä.
Kehystysliike Studio Claran Clarisa Raz järjesti elokuussa Ristiinassa taidenäyttelyn, jossa oli mukana yhdistyksen jäseniä.
Syksyllä aloitettiin taas taidepäivät kansalaisopiston kuvataidetiloissa. Merja Kontinen antoi jäsenistölle yleistä ja henkilökohtaista palautetta töistä.
Pidettiin myös Arto-päiviä, joissa aiheina oli sekä askartelua että taiteellista työskentelyä.
Syyskuussa Mikkelissä järjestettiin uusi taidetapahtuma ”Pikkuinen Taidetori”, jossa Taideyhdistys oli myös mukana.
Mikkelipuiston syyspuutarha-tapahtumassa Taideyhdistys esitteli taidemaalausta eri menetelmin.
Yhdistyksen toimintaa esiteltiin myös Sentraalissa.
Mikkelangelot Taideyhdistyksen syysretki järjestettiin lokakuussa Valamon luostariin Heinävedelle ”Mestarin jälki II” -näyttelyyn. Mukana oli noin 40 jäsentä.
Lokakuussa Vanhustyön keskusliiton vapaaehtoinen ystävä-piiriohjaaja ja Mikkelangelot Taideyhdistyksen jäsen Maija Yrjölä järjesti muiden jäsenten kanssa työpajan palvelukoti Vuolingonhovin asukkaille.
Ystäväpiiri-ohjauksesta virinnyt idea muistisairaiden akvarellityöpajoista tuotti näyttelyn ”Värit valloillaan” Rantakylän kirjastoon (14.10. – 7.11) sekä sen jälkeen kahdeksi viikoksi Pääkirjastoon. Sanoja ei tarvittu, värit kertoivat muistoista.
Perinteisillä Naistenmessuilla yhdistys oli myös mukana. Messuilla myytiin talkoilla tehtyjä tuotteita, esillä oli myös taidetta ja postikortteja.
Loppuvuodesta jäsenten töitä oli esillä Seurakuntakahvila Tukipilarissa ja Pannukakkutalossa, jossa pidettiin myös käsityö- ja leivonnaismyyjäiset, lasten puuhapaja, yhdistyksen ensimmäinen joulunäyttely ”Joulun aikaa, talven taikaa” sekä oman väen pikkujoulut.
Loppuvuonna yhdistyksen jäsenet ohjasivat pääkirjaston asukastuvassa lasten sekä aikuisten maalauspajaa.
Vuoden aikana yhdistyksen jäsenten töitä on ollut Pannukakkutalon lisäksi esillä mm. Hineessä, mininäyttelyssä rautatieasemalla Kahvila Asemalaiturissa, Mikkelin torilla lasisissa porrashuoneissa sekä Anttolan viljamakasiinissa.
Joulukuussa yhdistys pääsi muuttamaan uusiin toimitiloihin Siniseen Taloon Maaherrankadulle.
Vuoden lopussa jäseniä oli 71.